Parasta virustorjunta Windows 10:lle (2021)

Testausmenetelmämme

Digitaalinen yksityisyys ja tietoturva ovat ensisijaisen tärkeitä asioita. Kun etsit itsellesi sopivaa tietoturvaohjelmistoa, on tärkeää tietää mihin lähteisiin luottaa.

Tämän vuoksi haluamme olla läpinäkyviä ja kertoa avoimesti millä menetelmillä olemme testanneet ja analysoineet tietoturvaohjelmistoja selvittääksemme mitkä ovat parhaat virustorjuntaohjelmistot Windows 10 -tietokoneille.

Alla luettelemme kolme tekijää, joita pidämme kaikista tärkeimpinä. Kaikki ne ovat tärkeitä, mutta eivät samoissa määrin. Näin ollen jokainen tekijä vaikuttaa lopulliseen arvosanaan eri määrin. Lue alta lisää jokaisesta tekijästä.

Turvallisuus 

Virustorjunta- eli antivirus-ohjelmistojen tärkein tehtävä on suojella tietokonetta haittaohjelmia ja verkkourkintaa eli ns. phishingiä tai kalastelua vastaan. Saksalaiset ja Itävaltalaiset AV-Test ja AV-Comparatives -testilaboratoriot tekevät vuosittain lukuisia syvällisiä tutkimuksia analysoidakseen miten eri brändien tietoturvaohjelmistot suoriutuvat näistä tehtävistä.

Tehdäkseen tämän, ne kokeilevat kaikkia tietoturvaohjelmistoja alla luetelluilla testeillään. Emme käytä heidän tuloksiaan sellaisinaan, vaan hyödynnämme heidän tuloksiaan omassa analyysissämme.

Tosimaailman suojaustestit

Tämän testin tarkoitus on selvittää miten virustorjuntaohjelmistot selviytyvät netissä olevista haittaohjelmista.

Tämä tehdään niin, että netissä siirrytään vaaralliseen URL-osoitteeseen, ja katsotaan että estääkö ohjelmisto sivustolle siirtymisen. Mikäli ohjelmisto estää siirtymisen, se läpäisee testin.

Mikäli URL-osoitetta ei estetä, haittaohjelma pääsee aktivoitumaan. Jos virustorjuntaohjelmisto kuitenkin havaitsee haittaohjelman tässä vaiheessa ja estää sen aktivoitumisen (esimerkiksi digitaalisen allekirjoituksen tai käyttäytymisen perusteella), sen katsotaan läpäisevän testin.

Jos sekä URL että haittaohjelma pääsevät avautumaan esteettä, virustorjuntaohjelmisto ei läpäise testiä.

Haittaohjelmatestit

Tässä testissä tietokoneet altistetaan haittaohjelmille USB- ja verkkolaitteiden kautta, eikä internetin kautta.

Kun tietokone on altistettu haittaohjelmalle, suoritetaan skannaus. Mikäli virustorjunta havaitsee haittaohjelman digitaalisen allekirjoituksen ja estää sen suorittamisen, virustorjunta läpäisee testin.

Mikäli virustorjunta ei havaitse digitaalista allekirjoitusta, haittaohjelma pääsee suorittamaan itsensä. Tässä vaiheessa virustorjunnalla on toinen mahdollisuus napata haittaohjelma käyttämällä käyttäytymistä tunnistavia keinojaan.

Mikäli virustorjunta epäonnistuu jälleen haittaohjelman kiinnisaamisessa, se ei läpäise testiä.

Anti-phishing -testi

Phishing- eli kalasteluhyökkäykset pyrkivät huijaamaan käyttäjän antamaan hyökkääjälle henkilökohtaisia tietoja kuten luottokortin tietoja. Usein tämä toteutetaan matkimalla oikeita nettisivuja kuten PayPalia tai pankkien sivustoja, ja vierailija huijataan antamaan kirjautumistietonsa.

Tämä on tärkeä testi, koska kalasteluhyökkäykset eivät pyri asentamaan käyttäjän koneelle haittaohjelmia, vaan pyrkivät ennemminkin huijaamaan käyttäjää sosiaalisella manipuloinnilla ja IP-osoitteen väärentämisellä. Näin ollen virustorjunta tarvitsee kalastelun estääkseen eri ominaisuuksia kuin mitä haittaohjelmien estämisessä tarvitaan.

Testi itsessään on itse asiassa melko yksinkertainen. Se selvittää varoittaako virustorjuntaohjelmisto tai sen selainlaajennus käyttäjää käyttäjän ollessa siirtymässä petolliselle sivustolle. Jos se ei varoita tästä, se ei läpäise testiä.

Yksityisyys

Yksityisyyden suojelu on kasvanut nopeasti merkittäväksi alaksi. Valtiot, internet-palveluntarjoajat ja “big data” -yritykset seuraavat kaikkea verkkoliikennettä, ja käyttäjät haluavat paeta tätä ja säilyttää yksityisyytensä. Tämän tarpeen tyydyttääkseen kyberturvallisuusyritykset ovat lisänneet yksityisyyttä turvaavia ominaisuuksia tuotteisiinsa.

Alla listaamme tärkeimpiä yksityisyysominaisuuksia. Kokemuksemme näiden ominaisuuksien toiminnasta toimii pohjana yksityisyydestä antamallemme arvosanalle.

Virtuaalinen erillisverkko VPN (Virtual Private Network)

VPN eli virtuaalinen erillisverkko (eng. Virtual Private Network) mahdollistaa yhteytesi salaamisen ja IP-osoitteesi piilottamisen. Tämän etuna on se etteivät hakkerit, valtiot, internet-palveluntarjoajat eivätkä yritykset pysty seuraamaan toimiasi netissä. Käytännössä tämä palauttaa anonymiteettisi netissä toimiessasi.

Vielä hiljattain virustorjunta ja VPN olivat toisistaan irrallisia asioita. Enää ei näin ole. Nykyään lähes kaikki virustorjuntaa tarjoavat yritykset tarjoavat osana palveluitaan myös VPN:n. Käytännössä eroja on kuitenkin paljon siinä, millaisia nämä VPN:t ovat. Analysoidassemme eri VPN-palveluita, testaamme seuraavia asioita:

• Vaikutus tiedostojen lataamis- ja lähetysnopeuteen sekä viive eli latenssi (ping)
• Sallitaanko Netflixin suoratoisto ja torrent-palvelut
• Käytettävissä olevien palvelimien määrä ja sijainti
• Turvallisuusominaisuudet kuten AES-256, kill-switch ja OpenVPN
• Hinta
• Ketkä ovat VPN:n kehittäjät ja omistajat, ja pitävätkö he käyttäjien toimista kirjaa

Tämä viimeinen kohta — käyttäjien toimien kirjaaminen — on erityisen tärkeä. Vaikka oletkin netissä anonyymi käyttäessäsi VPN:ää, itse VPN:n tarjoaja voi yhä seurata toimiasi. Kulkeehan kaikki internet-liikenteesi heidän palvelimiensa kautta.

Tietenkään VPN:n ei pitäisi seurata touhujasi netissä. VPN on tarkoitettu yksityisyyden suojaamiseksi. Se tarkoittaa yksityisyyttä kaikilta, myös VPN:n tarjoajalta. Valitettavasti kuitenkin monet ilmaiset VPN:t ja jopa jotkut maksulliset käyttävät käyttäjiään hyväksi keräämällä heistä tietoja ja myymällä tiedot eteenpäin.

Miten vertailemamme VPN:t pärjäävät näiden asioiden osalla? Ovatko ne luotettavia? Ja ovatko ne hintansa väärtejä?

Norton: luotettava yhtiö ja hyvä VPN

Norton on kehittänyt oman VPN:nsä, nimeltään Norton Secure VPN. Se sisältyy kaikkiin Nortonin virustorjuntapaketteihin paitsi halvimpaan AV Plus -pakettiin.

Kyseinen VPN ei ole täydellinen, siitä mm. puuttuu ns. kill-switch -ominaisuus ja sitä ei voi käyttää torrenttien lataamiseen, mutta se on turvallinen, nopea, toimii Netflixin kanssa ja heillä on selkeä linjaus siitä, että he eivät pidä kirjaa käyttäjiensä toimista (eli se ei seuraa toimintaasi netissä).

Ja koska se tulee virustorjuntapaketeissa ilmaisena mukana, se on paras kaikista isojen virustorjuntabrändien tarjoamista VPN:istä. 

BitDefender ja Panda: Luotettavat yhtiöt hyvillä VPN:illä 

BitDefender ja Panda eivät ole kehittäneet omia VPN-järjestelmiään. Sen sijaan he myyvät Hotspot Shieldin VPN:ää omien brändiensä alla.

Hotspot Shieldin VPN, jonka omistaa Pango, on yksi maailman johtavista VPN-palvelun tarjoajista. Se on nopea, erittäin turvallinen ja toimii torrenttien ja Netflixin kanssa. Se pystyy helposti kilpailemaan sellaisten isojen nimien kuten CyberGhost ja NordVPN kanssa.

BitDefenderin ja Pandan myymät VPN:t ovat Hotspot Shieldin perusversioita, joista puuttuu merkittävä määrä palvelimien sijainteja eikä niissä ole kill switch -ominaisuutta. On kuitenkin huomattava että ne ovat hyvin edullisia. Siinä missä Hotspot Shield myy omaa versiotaan hintaan 100 Yhdysvaltain dollaria per vuosi, BitDefender tarjoaa omaansa hintaan 39,99 Yhdysvaltain dollaria.

Yksi huomionarvoinen asia on että vaikka BitDefender ja Panda omistavat datasi, Pango käsittelee sen heidän puolestaan. Onneksemme Pango ei seuraa käyttäjiensä toimintaa, eli mitään henkilökohtaista dataa selailusta ei tallenneta ja voit selata nettiä anonyymisti.

BullGuard: luotettava yhtiö mutta kehno VPN-paketti

BullGuard myy karsittua versiota NordVPN:n palvelusta oman brändinimensä alla. Vaikkakin NordVPN on erinomainen (nopea, turvallinen, toimii Netflixin ja torrenttien kanssa ja ei seuraa käyttäjiensä toimia), kaikki ominaisuudet eivät ole saatavilla BullGuardin versiossa (vain 16 palvelinsijaintia eikä kill switch -ominaisuutta).

Tämä ei välttämättä ole ongelma mikäli hinta on kohdillaan, kuten BitDefenderin ja Pandan kohdilla. Nimittäin onhan selvää että jos maksaa vähemmän, saa vähemmän.

Harmi kyllä, näin ei ole BullGuardin kohdalla. BullGuardin VPN ja NordVPN ovat lähes saman hintaiset, mikä on aivan järjetöntä. Joten jos haluat NordVPN:n loistavan palvelun, se kannattaa hankkia suoraan alkuperäisestä lähteestä. Älä maksa yhtä paljoa vähemmistä ominaisuuksista BullGuardin tapauksessa.

McAfee: epäluotettava yhtiö ja sen vuoksi täysin kelvoton VPN

McAfee osti TunnelBearin (VPN-yhtiö) vuonna 2018. Tästä lähtien McAfee on tarjonnut VPN-palvelunsa (nykyään nimeltään Safe Connect) ilmaiseksi osana McAfee Total Security -pakettiansa. Tätä VPN:ää tulee kuitenkin välttää.

McAfeen VPN on nopea, suhteellisen turvallinen, ja mahdollistaa torrentit, mutta se ei toimi minkään suoratoistopalvelun kanssa (Netflix, BBC iPlayer, Hulu tai Disney+). Kaiken kukkuraksi McAfeen yksityisyydensuoja on surkea.

McAfee kirjaa ylös IP-osoitteesi, sivut joissa vierailet, linkit joita klikkaat ja paljon muuta. Se säilyttää tämän datan ikuisesti ja pidättää itsellään oikeuden myydä tietosi. Tästä paljon huonompaa yksityisyydensuojaa on vaikea kuvitella. McAfeen tietosuojakäytäntö ei paljoa poikkea tavallisen internet-palveluntarjoajan tietosuojakäytännöstä.

Anti-Tracker eli jäljityksen esto

Jotkin virustorjuntaohjelmistot, kuten BitDefender, sisältävät selainlaajennuksen muodossa ominaisuuksissaan anti-trackerin eli selailusi jäljittämistä estävän ominaisuuden. Vaikkakin tarjolla on paljon ilmaisia anti-trackereita, on mukava nähdä BitDefenderin lisäävän työkaluja yksityisyydensuojaan.

Anti-tracker eli jäljityksen esto estää erilaisia internet-liikennettäsi seuraavia toimintoja toimimasta, kuten esimerkiksi evästeitä. Tämä estää esimerkiksi ärsyttävien mainosten seuraavan kaikkea toimintaasi netissä. Tästä seuraa tuplahyöty: yksityisyytesi on paremmassa turvassa ja nettisivut latautuvat nopeammin.

Mikrofonin ja web-kameran turvallisuus

Hakkerit pystyvät käynnistämään tietokoneesi mikrofonin ja web-kameran luvattasi. Tämä on juuri niin hirvittävää kuin miltä se kuulostaa. Onneksi sekä Norton että BitDefender tarjoavat ominaisuuksissaan mikrofonin ja web-kameran suojausta niiden peruspaketeissa.

Nopeus

Mikä tahansa ohjelma joka pyörii jatkuvasti taustalla vaati jonkin verran tietokoneen resursseja käyttöönsä. Virustorjuntaohjelmistot vaativat niitä myös. Missä määrin, vaihtelee todella paljon ohjelmistosta toiseen. Siinä missä joku ohjelma vaikuttaa tietokoneesi suorituskykyyn hädin tuskin havaittavasti, toinen saattaa hidastaa tietokonettasi jopa 20%.

Testilaboratoriot AV Test ja Av Comparatives molemmat suorittavat suorituskykytestejä, joissa mitataan virustorjuntaohjelmistojen vaatimia resursseja.

Testeissä mitataan kuinka paljon ohjelmistot hidastavat tietokonetta mm. kopioidessa, ladattaessa ja tallentaessa tiedostoja, asentaessa ja käynnistäessä sovelluksia, ja selatessa nettiä.

AV-Comparatives suorittaa testinsä “hitailla” Windows 10 -koneilla (i3-suoritin, 4GB RAM-muistia, SSD-kovalevy), käyttämällä sekä omia testejään että standardisoituja testejä kuten PC Mark 10 Professional.

AV-Test suorittaa testinsä sekä hitailla (Intel i3, 8GB RAM, 256 SSD) että nopeilla (Intel i7, 256 SSD, 16GB RAM) Windows 10 -tietokoneilla.

Me hyödynnämme heidän testituloksiaan yhdessä omien testituloksiemme kanssa saadaksemme lopullisen arvosanan nopeuden suhteen.

Yleisimmät ominaisuudet

Mikä on haittaohjelmien torjunta?

Haittaohjelmien torjunta havaitsee ja poistaa haittaohjelmia (vaarallisia ohjelmistoja) laitteeltasi. Se myös estää sinua lataamasta ja asentamasta uusia haittaohjelmistoja. Tällaisella suojauksella on käytössään kolme asetta sodassaan haittaohjelmia vastaan:

Allekirjoitukseen perustuva tunnistus: kun haittaohjelmia torjuvat ohjelmistot havaitsevat mahdollisesti vaarallisen uhan, ne voivat verrata osaa sen koodista tietokantaan jossa on kaikkien tunnettujen haittaohjelmien koodit. Mikäli koodi löytyy tietokannasta, epäilyttävä ohjelmisto merkitään vaaralliseksi. Tämän metodin huono puoli on, että se tunnistaa vain jo tunnetut haittaohjelmat, ja uudet haittaohjelmat pääsevät livahtamaan tällaisen analyysin ohi.

Käyttäytymiseen perustuva tunnistus: jotta villinä vaeltavat haittaohjelmat voidaan tunnistaa, voidaan niiden käyttäytymistä seurata. Jos ohjelmisto käyttäytyy luvattomalla tai epätavallisella tavalla, voidaan se merkitä haitalliseksi. Tämä menetelmä on kyberturvallisuusalan huippua ja se hyödyntää usein tekoälyä haittaohjelmien tunnistamisessa.

Sandboxing: sandbox eli hiekkalaatikko tarkoittaa eristettyä digitaalista ympäristöä, jossa epäilyttävän ohjelmiston voidaan antaa suorittaa itsensä. Tällaisessa suljetussa ympäristössä ohjelmiston käyttäytymistä voidaan tarkkailla turvallisesti, ilman riskiä siitä että se vahingoittaisi laitetta. Jotta laitteesi resursseja ei käytettäisi tähän, tällainen sandbox-analyysi tehdään usein pilvipalvelun avulla.

Mikä on anti-ransomware eli kiristyshaittaohjelmien torjunta?

Kiristyshaittaohjelmat (eng. ransomware) ovat nykyajan haittaohjelmia jotka estävät pääsysi omiin tiedostoihisi ja jopa koko laitteeseesi. Kiristyshaittaohjelmat sitten vaativat sinua maksamaan niille anonyymisti esimerkiksi kryptovaluuttaa käyttäen, jotta pääset taas tiedostoihisi tai laitteeseesi käsiksi. Paras tapa suojautua kiristyshaittaohjelmistoilta on estää niiden asennus. On neljä tapaa tehdä se:

Hanki virustorjuntaohjelmisto

Parhaissa virustorjuntaohjelmistoissa on ominaisuuksia kiristysohjelmistojen toimintaa vastaan. Nämä ominaisuudet suojaavat haavoittuvaisia tiedostoja ja estävät kiristyshaittaohjelmistoja saamasta laitettasi hallintaansa.

Varmuuskopioi laitteesi säännöllisesti

Varmuuskopiointi voi olla todellinen pelastava enkeli, kun tiedostoillesi sattuu jotakin. Voit varmuuskopioida tiedostosi joko pilveen tai fyysiselle tallennusvälineelle. Kumpaa tahansa käytät, varmista että käytät turvallista, salattua tallennusmetodia monivaiheisella tunnistautumisella.

Älä jätä päivityksiä tekemättä

Kun laitteesi pyytää sinua päivittämään itsensä, tee se. Päivitykset ovat usein turvallisuuteen liittyviä. Esimerkiksi kuuluisa WannaCry -kiristysohjelmisto hyödynsi haavoittuvuutta Windows-järjestelmässä, johon Microsoft oli jo julkaissut haavoittuvuuden korjaavan päivityksen, mutta moni käyttäjä yksinkertaisesti ei ollut päivittänyt laitettaan vielä.

Ole valppaana

Kiristysohjelmistot päätyvät usein käyttäjän koneelle siten, että käyttäjä itse asentaa ne. Taitavan sosiaalisen manipuloinnin avulla käyttäjät saadaan lataamaan liitteitä tai klikkaamaan linkkejä joita heidän ei tulisi avata. Jos jokin tuntuu epäilyttävältä, siihen on yleensä syy.

Mitä on anti-phishing eli kalastelun torjunta?

Kalastelu (eng. phishing) tarkoittaa esimerkiksi sähköpostia, joka lähetetään sinulle luotettavalta vaikuttavasta lähteestä, ja se pyytää sinua antamaan kirjautumistietojasi tai maksutietojasi. Tällaisia kalastelusähköposteja lähetetään monesti kerralla tuhansille ihmisille. Koska tällaiset viestit ovat yleensä melko toistensa kaltaisia, internetiä hyvin tuntevat ihmiset tunnistavat nämä yleensä helposti.

Tilanne on monimutkaisempi kohdennettujen kalasteluhyökkäysten kohdalla. Ne ovat hyvin henkilökohtaisia hyökkäyksiä, joissa hyödynnetään henkilön tietoja mm. sosiaalisesta mediasta. Sähköposti voidaan naamioida tulemaan esimerkiksi esimieheltä, kollegalta tai puolisolta, jolloin huijauksen onnistumismahdollisuus kasvaa.

Vaikkakin kohdennetuilta kalasteluhyökkäyksiltä on vaikea suojautua, kalastelua torjuvat ohjelmistot ovat tulleet todella hyviksi perinteisempien kalasteluyritysten torjumisessa. Lähes kaikki tällaiset yritykset voidaan torjua seuraavilla tavoilla:

Roskapostin tunnistus

Havaitsemalla epäilyttävät sähköpostit tai sellaiset sähköpostit joita muut ihmiset ovat merkinneet roskapostiksi, suurin osa kalastelusähköposteista päätyy automaattisesti roskapostiin.

URL-osoitteen skannaus

Selaimen laajennukset voivat skannata internet-sivujen URL-osoitteita ja varoittaa sinua siirtymästä epäilyttäviin osoitteisiin.

Mitä tarkoittaa varkauden torjunta?

Puhelimia ja läppäreitä varastetaan jatkuvasti. Niiden helppo kuljetettavuus on yhtä paljon niiden vahvuus kuin myös heikkous, sillä se tekee niistä helppoja varkauden kohteita. Mikäli laitteesi varastetaan, varkaudentorjuntamekanismit voivat auttaa sinua neljällä eri tavalla:

Sijainnin seuranta

Käyttämällä seurantamenetelmää joka ei kuluta paljon akkua, laitteesi sijaintia voidaan seurata.

Tiedostojen suojaus

Monet varkaudentorjuntaohjelmistot mahdollistavat tiedostojen saamisen varastetulta koneelta, tiedostojen salaamisen ja jopa kaikkien tiedostojen poistamisen niin etteivät varkaat pääse niihin käsiksi.

Hälytys ja vakoilutoiminnot

Jotkin varkaudenesto-ohjelmistot sallivat tietyn varoitusviestin näyttämisen koneen ruudulla, hälytyksen aktivoinnin ja jopa etukameran käytön varkaan kasvojen kuvaamiseen.

Laitteiden hallinta

Yritysten käyttöön tarkoitetuissa varkaudenesto-ohjelmistoissa voi seurata ja hallita kaikkia varastettuja laitteita yksistä käsin.

Mikä on palomuuri?

Palomuuri on este sinun laitteesi ja jonkin verkon, kuten internetin, välillä. Se voi suodattaa liikennettä ja estää luvattomia tunkeutujia pääsemästä tiedostoihisi. Se voi olla joko fyysinen laite tai pelkkä ohjelmisto. Virustorjunnan kohdalla kyse on aina ohjelmistosta.

Kaksisuuntaisen palomuurin kohdalla valvonta kohdistuu sekä sisäiseen että ulkoiseen liikenteeseen. Tämä tarkoittaa että ohjelmistot eivät voi noin vain ottaa yhteyttä mihin tahansa kohteeseen internetissä. Palomuuri seuraa niiden toimia ja estää epäilyttävät yhteydenotot.

Jos sinulla ei ole palomuuria laitteellasi, se on sama kuin jättäisit etuovesi kotona lukitsematta. Annat hakkereille täydet mahdollisuudet päästä koneellesi ja verkkoosi. Ne pystyvät varastamaan dataa tai henkilöllisyytesi ja ottamaan laitteesi hallintaansa.

Mikä on VPN (eng. virtual private network)?

VPN eli virtuaalinen erillisverkko mahdollistaa internetin turvallisen ja anonyymin selailun. Tämä tarkoittaa ettei kukaan, ei edes hallitus tai internet-palveluntarjoajasi, pysty seuraamaan toimiasi netissä.

Hyödyt ovat moninaiset. Voit turvallisesti ladata torrentteja, välttää sensuurin, käyttää muiden maiden Netflixiä, ja käyttää julkisia WiFi-verkkoja ilman pelkoa hakkeroinnista.

Vaikka kyseinen teknologia onkin monimutkaista, sen perusidea on helppo ymmärtää:

Normaalisti kun vierailet nettisivustolla, laitteesi ottaa sivustoon suoran yhteyden. Tämän avulla taitavat nettisivujen ylläpitäjät voivat saada sinusta monenlaisia tietoja, kuten IP-osoitteesi joka on digitaalinen vastine kotiosoitteellesi.

Kun käytät VPN-verkkoa, otat ensin salatun yhteyden VPN-palvelimeen ennen kuin yhdistät nettisivuun. Tämän vuoksi nettisivu ei pysty enää näkemään omaa IP-osoitettasi, vaan sen sijaan se näkee vain VPN-palvelimen osoitteen. Tämä tekee sinusta käytännössä jäljittämättömän netissä.

Tämän lisäksi tiedot, jotka lähetät VPN-palvelimelle, ovat salatut. Se tarkoittaa ettei niitä tietoja pystytä lukemaan. Tämän vuoksi voit huoletta käyttää julkisia WiFi-verkkoja, ilman pelkoa että joku pystyisi lukemaan tietosi.

Lyhyesti sanottuna, yksityisyytesi netissä palautuu.

Mikä on jäljityksen esto?

Mainostajat seuraavat nettikäyttäytymistäsi ja keräävät tietoja laitteillesi ja selainasetuksiisi. Koottuna yhteen tämä data luo sinusta digitaalisen sormenjäljen, jonka avulla mainostajat voivat näyttää sinulle personoituja ja kohdennettuja mainoksia.

Lopputulos voi olla ärsyttävä, kuten kengät joita kerran vilkaisit Amazonissa, ja nyt ne ilmestyvät ruudulle mainoksina vähän väliä. Lopputulos voi myös olla todella epäreilu, kuten vaikkapa lentolippu joka yhtäkkiä kallistui.

Ajan myötä kaikki tämä data sinusta kasaantuu suureksi määräksi. Loppujen lopuksi useimmat ihmiset ovat rehellisempiä selaimelleen kuin puolisolleen. Mietipä hetki kaikkea mitä olet etsinyt netistä, tai kaikkia nettisivuja joilla olet käynyt kuluneen vuoden aikana. Haluaisitko että joku muu tietää kaiken tämän sinusta?

Laadukkaat jäljityksenestotyökalut estävät tämän muutamalla tempulla:

1. Ne estävät mainostajien pyrkimykset seurata toimintaasi netissä
2. Ne piilottavat digitaalisen sormenjälkesi, jotta mainostajat eivät tiedä kuka sinä olet
3. Ne tyhjentävät selaimesi evästeet ja historian säännöllisesti
4. Ne estävät mainoksia näkymästä, haittaamatta nettisivun toimintaa
5. Ne näyttävät sinulle mitkä mainostajien jäljitysyritykset ne ovat estäneet

Usein Kysytyt Kysymykset

Mikä on bottiverkko?

Bottiverkkoja, tunnetaan myös nimellä zombiarmeijat, käyttävät vihamieliset hakkerit tai murtautujat erilaisiin sovelluksiin. Pohjimmiltaan bottiverkko on sarja yhteen liitettyjä laitteita (tietokoneita, älypuhelimia jne.), joista jokainen operoi omaa bottiaan tietämättään. Tämän kaltainen verkko voidaan luoda ilman laitteen omistajan suostumusta, ja yksi tai useampi henkilö voi käyttää sitä etänä.

Bottiverkkoa käytetään yleisimmin muun muassa tehokkaiden DDoS-hyökkäysten käynnistämiseen, henkilökohtaisten tietojen varastamiseen ja roskapostin lähettämiseen. Useiden laitteiden, jotka on kaapattu ja kytketty botteihin, yhdistetty laskentateho tekee bottiverkosta niin vaarallisen ja vaikean suojautua vastaan. Bottiverkkoja voidaan myös vuokrata henkilöille tai ryhmille, jotka tarvitsevat laskentatehoa hyökkäyksille.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on DDoS hyökkäys?

DDoS (distributed denial-of-service) tarkoittaa hajautettua palvelunestoa. Tämän tyyppisiä hyökkäyksiä käytetään usein häiritsemään verkkojen tai yksittäisten palvelimien liikennettä. Se toimii kuormittamalla kohdetta suurella määrällä internetliikennettä, mikä hidastaa kohteen toimintaa. DDoS hyökkäys voidaan käynnistää kohdetta tai kohteen infrastruktuuria kohtaan.

On myös tärkeää tietää, että suurin osa DDoS hyökkäyksistä käynnistetään käyttämällä niin kutsuttuja zombiverkkoja tai bottiverkkoja. Koska ne voivat käyttää useita vioittuneita tai vaarantuneita laitteita, näillä hyökkäyksillä voi olla tuhoisia vaikutuksia ja ne voivat häiritä datan ja tietojen säännöllistä kulkua.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on haittaohjelma?

Haittaohjelma, tai haitallinen ohjelmisto ovat termejä, joita käytetään kuvaamaan minkä tahansa tyyppistä ohjelmistoa, jotka on suunniteltu antamaan luvattoman pääsyn laitteisiin tai laiteverkostoihin. Haittaohjelmia voidaan käyttää myös tietojen varastamiseen, vahingoittamiseen tai keräämiseen ja vaikeuttamaan kohteena olevan tietokoneen tai verkon prosessointitehoa. Joitakin yleisimpiä esimerkkejä haittaohjelmista ovat mainosohjelmat, vakoiluohjelmat, näppäimistöpainallusten tallentajat jne.

Riippuen siitä, minkä tyyppinen haittaohjelma vaikuttaa järjestelmään, tarvitaan erityisiä toimia tilanteen ja vaurioiden korjaamiseksi. Siksi kaikkein paras suoja useimpia haittaohjelmatyyppejä vastaan on vahva virustorjuntaohjelmisto, jossa on toiminto mainos- ja vakoiluohjelmien havaitsemiseen, kattava ja säännöllisesti päivitettävä virushakemisto sekä palomuuri.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on identiteettivarkaus?

Identiteettivarkaus on rikos, jossa joku käyttää tietoisesti toisen henkilön henkilöllisyyttä tarkoituksenaan saada taloudellista hyötyä tai muita etuja, samalla kun uhri joutuu kärsimään tekijän toiminnan seurauksista.

Silloin kun se luokitellaan verkkorikollisuudeksi, tarkoittaa se sitä, että identiteettivarkaus tapahtui useiden tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjien, hakkeroinnin, haittaohjelmien tai sovellusten käytön seurauksena henkilökohtaisten tunnistetietojen keräämiseksi mainittujen etujen saavuttamiseksi. Identiteettivarkautta voidaan käyttää myös kuvaamaan toimia, joissa verkkorikollinen käyttää henkilön henkilökohtaisia tietoja varastaakseen rahaa heidän pankkitililtä tai avatakseen uusia tilejä ja aiheuttaakseen suuria laskuja.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on kiristysohjelma?

Kiristysohjelma on haittaohjelma, jota käytetään yleensä erilaisten tärkeiden tiedostojen, ohjelmien tai kokonaisten verkkojen pitämiseksi panttina siihen asti, että lunnaat maksetaan. Sitä käytetään myös kohteiden kiristämiseen uhkauksella levittää arkaluontoisia tietoja julkisesti, ellei tekijän vaatimuksiin suostuta.

Tämän tyyppiset hyökkäykset käynnistetään yleensä troijalaisella viruksella, joka todennäköisesti matkii laillista tiedostoa, jonka käyttäjät lataavat ja käyttävät. Se mikä tekee kiristysohjelmasta niin vaarallisen, ei ole vain salausavaimen murtamisen vaikeus, vaan myös vaikeus jäljittää hyökkäys sen tekijöihin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa lunnaista maksetaan kryptovaluutoissa, jotka ovat käytännössä jäljittämättömissä.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on mainosohjelma?

Mainosohjelma on yleinen nimi tietokoneohjelmille, jotka on suunniteltu näyttämään erilaisia mainoksia henkilön tietokoneella. Mainosohjelmat voivat ohjata hakupyyntöjä, näyttää selaimessa ei-toivottuja mainoksia ja jopa kerätä tietoja, kuten sellaisia, joita käytetään markkinointikampanjoissa.

Mainosohjelmat voivat olla sekä haitallisia että ei-haitallisia. Haitalliset mainosohjelmat ovat sellaisia, jotka keräävät markkinointitietoja ilman käyttäjän suostumusta ja joita ei pysty paikallistamaan tietokoneelta. Tällaiset “näkymättömät” pienohjelmat, jotka toimivat kulissien takana, voivat usein päästä käyttäjän tietokoneelle ilmaisohjelmien, saastuneiden verkkosivustojen ja sähköpostien, etäasennuksena takaoven kautta.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on näppäimistöpainalluksia tallentava ohjelma?

Näppäimistöpainallusten tallentaja voi olla laitteiston osa tai ohjelmisto, jota käytetään seuraamaan ja tallentamaan näppäimistön painikkeiden näppäilyjä. Näppäimistöpainalluksien tallentaja on yleensä suunniteltu toimimaan taustalla ja olemaan käyttäjälle täysin näkymätön. Näppäimistöpainallusten tallentajat voivat olla myös osa haittaohjelmakokonaisuuksia, jotka ovat nimeltään piilohallintaohjelmat ja ne on asetettu aiheuttamaan tehokkaamman hyökkäyksen.

Kaikkia näppäimistöpainallusten tallentajia ei käytetä haitallisiin tarkoituksiin. Jotkut ovat yritysten käytössä seuraamaan työntekijöiden toimintaa, jotkut vanhempien käytössä seuraamaan lastensa verkkoaktiivisuutta, kun taas toisia käytetään kognitiivisen kirjoitustutkimuksen alalla. Näppäimistöpainallusten tallentajia voidaan kuitenkin käyttää salasanojen ja muiden arkaluontoisten henkilökohtaisten tietojen varastamiseen.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on piilohallinta ohjelma?

Piilohallinta ohjelma on yleensä kokoelma tai paketti ohjelmistoja, jotka on suunniteltu takaamaan etäkäytön ja lopulta vieraiden tietokonejärjestelmien tai verkkojen hallinnan. Sitä käytetään yleensä vahingoittamistarkoituksiin, kuten takaoven luomiseksi järjestelmään. Tätä takaovea voidaan käyttää muiden haittaohjelmien asentamiseen.

Kun piilohallinta ohjelmaa ei käytetä haitalliseen tarkoitukseen, sitä voidaan käyttää tarjoamaan loppukäyttäjätukea erilaisille ohjelmille ja sovelluksille. Koska piilohallinta ohjelmaa ei ole luokiteltu tietokonevirukseksi tai madoksi, se ei voi levitä itsestään, mikä tarkoittaa sitä, että se on asennettava suoraan. Haittaohjelma piilohallintapaketit on sellaisenaan naamioitu joko lailliseksi ohjelmaksi tai piilotettu ohjelman sisälle.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on SQL injektiohyökkäys?

SQL injektiohyökkäystä käytetään usein identiteetin väärentämiseen ja olemassa olevien tietojen muokkaamiseen tai vahingoittamiseen. Tämän tyyppiset hyökkäysvektorit ovat melko yleisiä ja niitä käytetään yleensä verkkomyyjiä, markkinapaikkoja tai muita yrityksiä vastaan, jotka käyttävät SQL-tietokantaa. Näiden hyökkäysten päällimmäisenä tarkoituksena on päästä käsiksi piilotettuihin tietoihin, saldojen muuttaminen ja tietojen tuhoaminen.

Hyökkäys suoritetaan lisäämällä haitallinen SQL-koodi suorittamista tai tietokantakyselyä varten tarkoitettuun kenttään. Vaikka SQL-injektiohyökkäyksiä on olemassa monenlaisia tyyppejä, niiden kaikkien katsotaan olevan vähemmän uhkaavia verrattuna muun tyyppisiin haittaohjelmiin ja hyödyntäjiin, johtuen verkkoturvallisuus alan jatkuvista parannuksista.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on tietokonemato?

Tietokonemato on itsestään monistuva haittaohjelma, joka yleensä leviää kokonaisten verkkojen läpi aiheuttaen merkittäviä liikennehäiriöitä. Vaikka tietokonematoja ei yleensä luoda tuomaan minkäänlaista hyötykuormaa, kuten useimpia tietokoneviruksia, tietokonematoja käytetään usein bottiverkon perustamiseen.

Madot voivat asentaa takaovia käyttäjän tietokoneisiin. Tämä puolestaan antaa jollekin toiselle mahdollisuuden hallita näitä laitteita, asentaa botteja ja luoda zombiverkon, jota voidaan käyttää tehokkaampiin hyökkäyksiin tai vuokrata muille, joilla on rikollisia suunnitelmia ja tarvetta korkeammalle laskentateholle. Madot voivat myös aiheuttaa häiriöitä liikenteessä tai tehdä järjestelmistä epäluotettavia tai ei toimivan johtuen laskentatehosta, jota se vie tartunnan saaneelta laitteelta.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on tietokonevirus?

Tietokonevirus on yksi kaikkein yleisimmistä haittaohjelmien tyypeistä, joka vaikuttaa miljooniin käyttöjärjestelmiin joka päivä. Se on pohjimmiltaan haittaohjelma, jolla on mahdollisuus kopioida itsensä muiden korruptoituneiden ohjelmien kautta, samalla tavalla kuin flunssaviruskin toimii. Se lisää oman koodinsa muihin ohjelmiin tartuttaen niitä ja aiheuttaen niiden toimimisen huonosti tai erittäin tietyllä tavalla.

Se ei ole ainoastaan yksi kaikkein vahingollisimmista haittaohjelmien tyypeistä, vaan se voi tulla myös kalliiksi, koska se saattaa tuhlata resursseja, vahingoittaa tärkeitä tietoja ja aiheuttaa jopa järjestelmävirheitä. Puhumattakaan sen mahdollisesta käytöstä identiteettivarkauksissa, DDoS-hyökkäyksissä, poliittisen propagandan ja terroristisen propagandan levittämisessä ja paljon enemmän. Tietokonevirukset eivät hyökkää ennen kuin tiedosto tai ohjelma, johon ne on liitetty, avataan. Monet voidaan poistaa sellaisenaan ennen kuin ne tekevät mitään vahinkoa.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on troijalainen hevonen?

Troijalainen hevonen on nimitys haittaohjelmille, jotka eivät monistu itsestään tai levitä itseään kokonaisten verkkojen kautta, ja jotka näyttävät olevan luonteeltaan hyvälaatuisia. On olemassa useita eri tyyppejä troijalaisia viruksia, ja ne luokitellaan niiden suorittamien toimien tyypin mukaan. Sellaisenaan on olemassa muun muassa etäkäyttö troijalaisia, takaovi troijalaisia ja välityspalvelin troijalaisia.

Tyypillinen menetelmä troijalaisten virusten levittämiseen on käyttäjän manipulointi tekniikat, kuten tietojenkalastelu ja väärentäminen. Uhri lataa ne tietämättään tietokoneelleen, liitettynä yleensä näennäisesti laillisen oloiseen osaan tiedostoa tai ohjelmistoa.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on vakoiluohjelma?

Vakoiluohjelma on minkä tahansa tyyppinen haittaohjelma, kuten mainosohjelma, troijalainen, järjestelmän tarkkailija tai jopa jäljityseväste, jota voidaan käyttää keräämään ja luovuttamaan luottamuksellisia tietoja yksittäisistä tietokoneista tai tietokoneiden verkosta ilman käyttäjän suostumusta.

Vaikka vakoiluohjelmia käytetään yleensä vahingollisiin tarkoituksiin ja ohjelmilla on tapana toimia taustalla ilman käyttäjän tietämystä, näppäimistöpainallusten tallentajat vodaan myös luokitella vakoiluohjelmiksi. Kaikkia vakoiluohjelmia ei käytetä sellaisenaan tietojen varastamiseen. Joskus niitä käytetään vain seuraamaan jonkun toimia arvioidakseen paremmin heidän tuottavuuttaan, kiinnostuksiaan tai uskollisuuttaan työnantajalle.

Lue lisää (englanniksi)

Mikä on virustorjunta?

Virustorjunta on sen tyyppinen ohjelmisto, joka on alun perin suunniteltu auttamaan tietokonevirusten poistamisessa. Vuosien mittaan tämäntyyppiset ohjelmistot ovat kehittyneet sellaiseen pisteeseen, jossa ne voivat myös estää erilaisten tietoverkon uhkien pääsyä tietokoneeseen.

Virustorjuntaohjelmat ovat pääasiassa työkalupaketteja, joiden tiedetään suojelevan tietokoneita haittaohjelmilta, viruksilta, kaappaajilta, näppäimistöpainalluksia tallentavilta ohjelmilta, madoilta, mainosohjelmilta, vakoiluohjelmilta, roskapostilta, tietojenkalastelulta, piilohallintaohjelmilta ja niin edelleen. Nämä ohjelmat käyttävät niin sanottuja “määritelmiä”, jotka on päivitettävä säännöllisesti varmistuakseen kaikilta uusimmilta uhilta. Ne voivat myös käyttää hiekkalaatikkotunnistusta (käyttäytymiseen perustuvaa havaitsemista), tietojen louhintaa tai jopa koneoppimisen algoritmeja havaitakseen, laittaakseen karanteeniin ja lopulta poistaakseen uhat.

Lue lisää (englanniksi)

Mitä on huijaus?

Huijaus on mitä tahansa toimintaa, johon liittyy vilpillinen kuvio, jonka tarkoituksena on ottaa rahaa, tavaroita tai arkaluontoisia tietoja yksilöltä tai ryhmiltä. Tällä digitaalisella aikakaudella internetin kautta tehdään yhä enemmän huijauksia, koska ne on helppo kohdistaa useisiin ihmisiin tai kohteisiin samanaikaisesti.

Joitakin merkittäviä esimerkkejä huijauksista ovat huutokauppapetokset, tietojenkalastelu, lahjoitushuijaukset, nigerialaiskirje huijaukset, feikkiprofiilit, myyntipuhelut, ketjukirjeet, verkkokyselyt ja muut. Huijaukset voivat olla kohdennettuja tai yksinkertaisia vaiheita paljon suurempiin huijauksiin, jotka vain toimivat keinona viedä kuviota eteenpäin.

Lue lisää (englanniksi)

Mitä on käyttäjän manipulointi?

Käyttäjän manipuloinnilla tarkoitetaan kaikkia psykologisia manipuloinnin keinoja yksilöitä tai ryhmiä vastaan, joiden tarkoituksena on saada selville luottamuksellisia tietoja tai yleensä suorittaa toimia, jotka voivat olla haitallisia heille tai heidän organisaatioilleen.

On olemassa erityyppistä käyttäjän manipulointia, riippuen siitä, miten manipulointi tehdään tai mitä sillä halutaan saavuttaa. Yleensä käyttäjän manipulointi taktiikka on vain yksi askel suuremmassa huijauksessa, keino viedä suunnitelmaa eteenpäin seuraavaan vaiheeseen. Yksi yleisimmistä keinoista on luotettavan henkilön esittäminen ottamalla suora kontakti tai käyttämällä tietojenkalastelua.

Lue lisää (englanniksi)

Mitä on nollapäivän haavoittuvuus?

Nollapäivän haavoittuvuus voi olla yksi vaikeimmista asioista, joita vastaan suojautua. Syynä tähän on se, että ei oikeasti ole olemassa mitään keinoa suojautua sellaisia haavoittuvuuksia kohtaan, joista kenelläkään ei ole tietoa. Tämä nimitys on annettu sellaisille haavoittuvuuksille, jotka eivät ole yleisessä tiedossa, mikä tarkoittaa sitä, että ainoastaan henkilö tai henkilöt, jotka hyödyntävät sitä, tietävät siitä.

Kun nollapäivän haavoittuvuus tulee tietoon tai kun se julkistetaan muille koodareille ja turvallisuusasiantuntijoille, sitä ei enää kutsuta sillä nimellä. Haavoittuvuus tulee sitä vastoin tunnetuksi N-päivän haavoittuvuutena, jossa N tarkoittaa päivien lukumäärää haavoittumisen löytämisestä.

Lue lisää (englanniksi)

Mitä on roskaposti?

Roskaposti on nimitys, jota käytetään ei-toivottujen sähköisten viestien lähettämiseen suurina massoina. Vaikka suosituimpaan käyttöön liittyy ei-toivottujen ja ei-tilattujen sähköpostien lähettäminen huijaamaan ihmisiä antamaan henkilökohtaisia tai muita arkaluontoisia tietoja, roskapostia voidaan käyttää myös ns. roskapostimarkkinoinnissa. Roskapostikampanjoita voidaan tehdä bottiverkon kautta, ja niitä pidetään erittäin halpoina, vaikka ne eivät näytäkään useimpien ihmisten mielestä luotettavilta.

Tätä termiä ei tietenkään käytetä ainoastaan sähköposteista. Roskaposti on itse asiassa kaikenlaisten ei-toivottujen suurina massoina lähetettyjen sähköisten viestien määritelmä. Tähän sisältyvät sähköpostit, puhelinviestit, hakukoneviestit, blogikirjoitukset, sosiaalisen median julkaisut, keskustelupalstojen julkaisut, luokitellut mainokset ja niin edelleen.

Lue lisää (englanniksi)

Mitä on sähköposti, IP tai DNS väärennöshyökkäys?

Väärennöshyökkäys on käytäntö, jossa muutetaan minkä tahansa tuntemattomasta lähteestä tulevan viestinnän muotoa niin, että ne näyttävät tulevan luotettavista lähteistä.

IP-väärennöstä käytetään salamaan tietokonetta, jotta saataisiin pääsy muutoin rajoitettuun verkkoon tai peittämään toimintaa verkossa.
Sähköposti väärennöshyökkäyksiin liittyy usein tekaistuja sähköpostitilejä, jotka näyttävät melkein laillisilta, sisältäen linkkejä tai liitteitä, jotka pyytävät joko luottamuksellisia tietoja tai johtavat muille verkkosivustoille, jotka voivat levittää haittaohjelmia.

DNS väärennöshyökkäyksiä tehdään yleensä liikenteen ohjaamiseksi luotettavilta verkkosivustoilta väärennetyille verkkosivustoille, jotka voivat levittää haittaohjelmia. Joskus sähköposti väärennös- ja DNS väärennöshyökkäykset kulkevat käsi kädessä.

Lue lisää (englanniksi)

Mitä on tietojenkalastelu?

Tietojenkalastelu on yksi suosituimmista tekniikoista, joita käytetään käyttäjän manipuloimiseen. Se tarkoittaa kaikkia vahingollisia yrityksiä hankkia laittomasti luottamuksellisia tai henkilökohtaisia tietoja esiintymällä luotettavana yksikkönä. Tietojenkalastelu tapahtuu usein sähköpostihuijauksen kautta.

Vaikka suurimpaan osaan tietojenkalastelu hyökkäyksiä liittyy väärennettyjen verkkosivustojen käyttö sekä uudelleenohjaus mainituille verkkosivustoille linkkien tai viallisten liitteiden kautta, jotkut tietojenkalasteluhyökkäykset tehdään vanhaiaikaisella tavalla. Esimerkiksi äänikalastelu käyttää yleensä tekaistuja soittajatunnuksia ja VOIP-palveluita saavuttaakseen luottamuksen ja saadakseen luottamuksellisia tietoja.

Feikkiprofiili on tietojenkalatelutyyppi, jossa tekijä yrittää houkutella kohdetta luomalla tunteellisen yhteyden lopullisena tarkoituksena rahan lähettäminen. Lainvalvonta voi myös käyttää feikkiprofiileita rikollisten kiinniottamisessa.

Lue lisää (englanniksi)

Mitä on tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjä?

Nimi tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjä saattaa viitata ohjelmistoon, tietoihin, komentosarjoihin tai koodiriveihin, jotka voivat hyödyntää tiettyjä ohjelmisto- tai laitehaavoittuvuuksia. Käyttämällä haavoittuvuuden hyödyntäjää voi saada joko etäkäytön jonkun toisen laitteeseen tai aiheuttaa merkittää vauriota heidän ohjelmiston tai laitteen osille. Tämä tapahtuu hyökkääjän laukaiseman suunnittelemattoman käytöksen seurauksena.

Tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjiä voi olla erityyppisiä ja ne luokitellaan yleensä käyttämiensä haavoittuvuuksien tyypin mukaan. Niiden joukossa on sekä paikallisia että etähyödyntäjiä. Nämä luokitukset viittaavat käyttöoikeuden tasoon, jota on käytettävä hyödyntääkseen tietokonetta tai laiteverkostoa. Nollapäivän haavoittuvuudet ovat vaarallisimpia, koska niitä vastaan ei ole olemassa suojaa.

Lue lisää (englanniksi)

Mitä on tietokonehakkerointi?

Tietokonehakkerointia voidaan käyttää kuvaamaan kahden tyyppistä toimintaa. Sitä käytetään toisinaan negatiivisessa merkityksessä, kun viitataan toimintaan, jota harjoittavat sellaiset, joilla on haitallisia tarkoituksia. Nämä henkilöt tai ryhmät käyttävät erilaisia tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjiä ja haittaohjelmia saadakseen hallintaansa ulkomaisia tietokonejärjestelmiä joko aiheuttaakseen häiriötä tai saavuttaakseen taloudellista hyötyä.

Se on myös termi, jota käytetään sellaisen toiminnan yhteydessä, jota koodaajat harjoittavat tehdessään työtä haittaohjelmia vastaan, niistä, jotka luovat virustorjuntaohjelmia, palomuureja ja jotka korjaavat erilaisia haavoittuvuuksia järjestelmässä. Sellaisena sanaa hakkeri käytetään yleensä kuvaamaan tietoturvahakkereita, kun taas murtaja on termi, joka liittyy henkilöihin, joilla on haitalliset tarkoitusperät.

Lue lisää (englanniksi)

Mitä on verkkorikollisuus?

Verkkorikollisuus, alkuperäiseltä nimeltään tietokonesuuntautunut rikollisuus, on mikä tahansa rikos, joka liittyy joko tietokoneeseen tai tietokoneverkostoon. Jos tietokoneita, verkkoja tai muita mobiililaitteita käytetään joko työkaluina rikoksen toteuttamiseen tai aiottuihin kohteisiin, rikos luokitellaan verkkorikollisuudeksi.

Verkkorikollisuus kattaa myös rikokset, joissa käytetään tietoliikenneverkkoja tai palveluita (chattihuoneita, sähköpostia jne.). Verkkorikollisuudelle on useita luokituksia riippuen käytetyistä toimista tai työkaluista. Sellaisenaan, on olemassa taloudellisia petosrikoksia, jotka sopivat verkkorikollisuus nimikkeen alle, sekä myös kyberterrorismia, verkkohäirintää, huumekauppaa, ihmiskauppaa ja muita.

Lue lisää (englanniksi)