Mikä on bottiverkko?
Bottiverkko on kaapattujen internet-yhteyteen kytkettyjen laitteiden verkko, jota voidaan käyttää niiden suuren yhdistetyn laskentatehon ansiosta tehokkaiden hyökkäysten suorittamiseen, internetliikenteen häiritsemiseen tai roskapostin lähettämiseen. Bottiverkossa kaapatut tietokoneet tartutetaan boteilla, ohjelmistoilla, jotka voivat suorittaa automatisoituja tehtäviä. Jokainen verkossa oleva tietokone voi käyttää yhtä tai useampaa bottia.
Bottiverkkoa, joka tunnetaan myös nimellä zombie-armeija tai zombiverkko, voi sen omistaja käyttää C&C-ohjelmiston kautta. Jotkut uhkatekijät voivat halutessaan käyttää bottiverkkoja omiin DDoS-hyökkäyksiin, kun taas toiset saattavat vuokrata bottiverkkoa kiinnostuneille kolmansille osapuolille, joilla on omia pahansuopia tarkoituksia.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on DDoS hyökkäys?
DDoS hyökkäys tehdään usein bottiverkon tai zombiarmeijan tietokoneiden avulla. Se tarkoittaa jaettua palvelunestohyökkäystä (distributed denial-of-service). Terminologia viitta palveluiden– joko verkon tai esimerkiksi verkkosivuston häiriöihin. Tämä saavutetaan kuormittamalla kohdelaitteita ei-toivotulla internet liikenteellä, joka vaikeuttaa niiden toimintaa.
Kaikkein yleisimpiä kohteita DDoS hyökkäyksille ovat verkossa toimivat myyjät, kauppapaikat ja muut yritykset, jotka ovat riippuvaisia vakaasta yhteydestä ja joilla ei ole varaa menettää kaistaleveyttä. DDoS hyökkäykset eivät välttämättä vain hidasta kohteena olevan järjestelmän toimintaa, vaan ne voivat myös vahingoittaa tietoja tai johtaa tietojen menetykseen, puhumattakaan merkittävistä taloudellisista menetyksistä.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on haittaohjelma?
Termi haittaohjelma (lyhenne haitallisesta ohjelmistosta) tarkoittaa kaikkia haitallisia ohjelmistojen osia, kuten muun muassa tietokoneviruksia ja -matoja, troijalaisia, kiritysohjelmia ja mainosohjelmia. Verkkorikolliset käyttävät niitä luodakseen takaoven ulkomaisiin järjestelmiin, bottiverkkojen luomiseen ja erilaisten hyökkäysten käynnistämiseen tarkoituksenaan varastaa, vahingoittaa tai poistaa tietoja kohteena olevasta järjestelmästä.
Haittaohjelmapakettia tai kokoelmaa useammasta kuin yhdestä haitallisesta ohjelmasta kutsutaan usein nimellä piilohallintaohjelmisto. Yhteen sovellukseen tai tiedostoon voidaan upottaa monen tyyppisiä piilotettuja haittaohjelmia.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on identiteettivarkaus?
Identiteettivarkautta käytetään kuvaamaan luvatonta henkilötietojen keräämistä, joka saavutetaan millä tahansa keinolla, fyysisessä tai virtuaalisessa maailmassa. Identiteettivarkaudet voidaan tehdä olkapää surffauksella, varastamalla tiliotteita, hankkimalla sormenjälkiä, tutkimalla roskiksia ja niin monilla muilla menetelmillä. Rikoksentekijä käyttää näitä tietoja varastaakseen uhrin henkilöllisyyden ja saavuttaakseen henkilökohtaista hyötyä.
Tänä päivänä identiteettivarkaudet luokitellaan useimmiten verkkorikollisuudeksi, koska niihin liittyy tietokoneverkkojen ja tietokantojen hakkerointia henkilökohtaisten tietojen saamiseksi. Se voidaan myös tehdä vakoiluohjelmien, näppäimistöpainallusten tallentajien, virusten istuttamisen, sähköposti tietojenkalastelun ja muiden tyyppisten verkkorikollisuudeksi luokiteltujen toimien avulla.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on kiristysohjelma?
Kiristysohjelma on sen tyyppinen haittaohjelma, joka liittyy yleensä tiettyjen tiedostojen, tietojen tai varallisuuden pitämiseen panttivankina. Tämä haittaohjelma voidaan asentaa etänä takaoven kautta tai käyttäjä lataa sen tartunnan saaneilta verkkosivustoilta tai liitteistä. Kun haittaohjelma on sisällä kohteena olevassa järjestelmässä, se salaa tiedot, joita ei pysty purkamaan ilman avainta. Muita nimityksiä kiristysohjelmalle ovat krypto-troijalainen, kryptomato tai kryptovirus.
Kiristysohjelmia käytetään joskus myös tietojen varastamiseen. Tämän seurauksena sitä käytetään verkkokiristys hankkeissa, joissa uhria uhataan mahdollisten kyseenalaisten henkilökohtaisten tietojen julkaisemisella, jotka hakkeri on salannut, ellei lunnaita makseta. Hyökkäyksen tai hyökkääjän lähteen löytäminen on yleensä hyvin vaikeaa, koska useimmiten lunnaiden maksaminen tapahtuu kryptovaluutoilla.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on mainosohjelma?
Mainosohjelma on vapaasti jaettava ohjelma, joka sisältää ja näyttää sisäänrakennettuja mainoksia erilaisista tuotteista ja palveluista. Sen on myös sen tyyppinen ohjelmisto, joka voi uudelleenohjata kyselyitä erilaisille sponsoroiduille sivustoille. Toinen puoli mainosohjelmissa on tiedonkeruu, jota yleensä tehdään markkinointitarkoituksiin.
Tämän tyyppiset ohjelmistot, riippuen siitä miten monimutkaisia ne ovat, voivat kerätä hakuhistorian tuloksia, näppäinpainalluksia, avainsanoja, hakumalleja, ja joskus jopa henkilökohtaisia tietoja, useimmiten ilman käyttäjän antamaa suostumusta. Mainosohjelman ei aina tarvitse olla manuaalisesti asennettu. Se voidaan asentaa käyttäjän tietokoneelle etänä, kun he vierailevat tartunnan saaneella sivustolla. Hakkerit voivat myös asentaa haitallisia mainosohjelmia takaoven kautta.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on näppäimistöpainalluksia tallentava ohjelma?
Näppäimistöpainallusten tallentajia on kahta tyyppiä. On olemassa laitteiston näppäinpainallusten tallentajia ja ohjelmiston näppäinpainallusten tallentajia. Huolimatta siitä, kumpaa käytetään, päätavoite on aina sama: seurata jonkun näppäimistön painalluksia tarkkaillakseen ja tallentaakseen mitä ikinä he tekevätkään laitteellaan, selaavatpa he internettiä, kirjoittavat sähköpostia, kirjoittavat koodia jne.
Näppäinpainallusten tallentajaa ei aina käytetä haitallisiin tarkoituksiin. Niitä voidaan käyttää kognitiivisessa kirjoitustutkimuksessa, seurata työntekijöitä heidän työkoneillaan tai seurata alaikäisiä lapsia ja heidän toimintaansa verkossa. Niillä on kuitenkin yleensä negatiivinen merkitys, sillä niitä käytetään useimmiten itsenäisinä työkaluina tai osana edistyneitä piilohallinta ohjelmia varastamaan luottamuksellista tietoa tai saamaan käyttöoikeuden kohdelaitteeseen.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on piilohallinta ohjelma?
Piilohallinta ohjelmat ovat yleensä, mutta eivät aina, useista ohjelmista ja viruksista koostuvia haittaohjelmia, jotka on suunniteltu antamaan pääsyn tietokoneelle tai tietokoneverkkoon hyödyntämällä salaa järjestelmän erilaisia haavoittuvuuksia. Piilohallinta ohjelmia voidaan jakaa liitteiden, mainosohjelmien, sähköpostilinkkien ja muiden menetelmien avulla.
Piilohallintaohjelmien yleisin tavoite on takaovi pääsyn luominen kohteena olevaan järjestelmään, jonka avulla hyökkääjä voi helposti varastaa tietoja, asiakirjoja, rahaa tai salasanoja. Rikoksentekijä voi käyttää tätä myös aiheuttaakseen hämminkiä järjestelmässä vahingoittamalla tietoja, häiritsemällä liikennettä, poistamalla tietoja tai hidastamalla järjestelmän suorituskykyä. Nykyaikaisissa virustentorjuntaohjelmissa on piilohallintaohjelmien havaitseminen, kun taas ennen tämä oli paljon vaikeampi ongelma hoitaa.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on SQL injektiohyökkäys?
SQL injektiohyökkäys on mikä tahansa toimenpide, joka liittää haitallisen SQL-koodin SQL-tietokantaan tarkoituksenaan saada pääsyn tietoihin niiden muuttamiseksi, vahingoittamiseksi tai poistamiseksi. Se voidaan tehdä joko taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi tai haitan aiheuttamiseksi jonkun liiketoiminnalle aiheuttaen siten merkittävää taloudellista vahinkoa.
Suurin osa SQL injektiohyökkäyksistä on suunnattu verkkomyyjiä ja verkkomarkkinapaikkoja kohtaan. Verkkokauppa-alaa vastaan johtuvista jatkuvista hyökkäyksistä johtuen, on kuitenkin enemmän kuin muutama tapa turvata ja suojata SQL-tietokantoja näiltä hyökkäyksiltä. Suojatuille järjestelmille voi tänä päivänä tehdä hyvin vähän vahinkoa edistyneiden virustorjunta- ja palomuuriohjelmien ansiosta, joita on saatavilla pienille ja suurille yrityksille.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on tietokonemato?
Tietokonemato on tietokoneviruksen alaluokka, joka harvoin vaatii käyttäjän apua (ts. ohjelman avaamista) monistaakseen itsensä ja levittäytyä laajalle toisiinsa kytkettyjen laitteiden verkossa. Madot pääsevät yleensä järjestelmään joko suoralla latauksella tai suojaamattoman verkkoyhteyden kautta. Kun mato on järjestelmän sisällä, se voi monistaa itsensä useita kertoja ja levitä muihin laitteisiin.
Vaikka matoja pidetään joskus vähemmän uhkaavana alaluokkana, niitä käytetään usein myös asentamaan järjestelmiin takaovia. Näitä takaovia voidaan sitten käyttää muiden haitallisten haittaohjelmien, kuten näppäinpainallusten tallentajien, mainosohjelmien, vakoiluohjelmien tai bottien asentamiseen sekä myös DDoS hyökkäysten perustan luomiseen.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on tietokonevirus?
Tietokonevirus on yleensä itsestään monistuva haittakoodi, joka voi kopioida itsensä uusiin ohjelmiin, asiakirjoihin tai käynnistyssektoreihin tällä tavalla muuttaen tapaa, jolla laite toimii. Tietokonevirukset voivat levitä tietoisesti tai tiedostamatta, mutta ne tulee aktivoida kohdelaitteessa, jotta niillä olisi minkäänlaista vaikutusta. Tästä syystä monet virukset on upotettu ohjelmistoihin, jotka näyttävät luotettavilta ja laillisilta tai ne on piilotettu verkkosivustojen linkkeihin, jotka näyttävät päälle päin olevan laillisia.
On olemassa myös vaara saada tartunta tartunnan saaneiden tallennuslaitteiden, kuten USB-asemien, välityksellä. Virukset voivat kohdistua järjestelmämuistiin tai sovellusten ja laitteiston osien ydintoimintoihin. Ne voidaan myös suunnitella kopioimaan tai poistamaan tietoja tai jopa salaamaan niitä, mikä on jotain sellaista, jota usein käytetään kiristysohjelmissa.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on troijalainen hevonen?
Troijalainen hevonen, joka tunnetaan myös nimellä troijalainen virus tai yksinkertaisesti troijalainen, on eräänlainen tietokonevirus, joka voi aktivoiduttuaan aiheuttaa vahinkoa järjestelmälle. Toisin kuin tietokonemato, troijalainen vaatii aktivointia loppukäyttäjän järjestelmässä voidakseen suorittaa tehtävänsä. Tämä ei kuitenkaan ole sen tyyppinen virus, joka monistuu ja leviää muihin järjestelmiin.
Useimmiten troijalaista virusta käytetään takaoven tai etäyhteyden luomiseen kohteena olevaan järjestelmään. Joitakin troijalaisia käytetään varastamaan tietoja suoraan tai lataamaan muita haittaohjelmia kohteen olevaan tietokoneeseen tai verkkoon.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on vakoiluohjelma?
Vakoiluohjelma on haittaohjelmien alaluokka, joka voi sisältää näppäinpainallus tallentajia, mainosohjelmia, troijalaisia, järjestelmän tarkkailijoita, seurantaevästeitä ja muita ohjelmia, jotka on suunniteltu tarkkailemaan, tallentamaan ja varastamaan tietoja. Suurin osa vakoiluohjelmista on suunniteltu toimimaan piilossa ilman käyttäjän tietämystä tai suostumusta. Ne voivat olla itsenäisiä ohjelmia, etänä asennettuja, tai ohjelmia, jotka on käynnistettävä loppukäyttäjän laitteella suorittaman toiminnon avulla.
Vakoiluohjelma voi kerätä laajan valikoiman tietoa tai erittäin tarkoin määriteltyä tietoa kohteena olevista laitteista. Mainosohjelmien tapauksessa, se voi kerätä yksinkertaisesti markkinointiin liittyviä tietoja. Näppäinpainallus tallentajan tapauksessa se voi kuitenkin varastaa käyttäjätunnuksia, salasanoja, pankin tunnistetietoja ja paljon muuta.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on virustorjunta?
Virustorjunta ovat yksi kaikkein tärkeimmistä puolustuslinjoista tietokoneille ja muille internet-pohjaisille laitteille. Virustorjuntaohjelmat tai ohjelmistopaketit on suunniteltu havaitsemaan uhkia, asettamaan ne karanteeniin, poistamaan ne ja ensisijaisesti estämään niiden pääsyä kohteena olevaan tietokoneeseen tai verkkoon.
Virustorjuntaohjelmiston monimutkaisuudesta riippuen se voi suojata joko pieniltä tai korkean riskin hyökkäyksiltä ja yksityisyyden loukkauksilta, kuten hakkeroinnilta, viruksilta, madoilta, mainosohjelmilta, piilohallinta ohjelmilta, vakoiluohjelmilta, näppäimistöpainallusten tallentajilta ja muilta. Vaikka hiekkalaatikko havaitsemismenetelmät ovat kaikkein suosituimpia, tänä päivänä toteutetaan erilaisia havaitsemisalgoritmeja, joista kaikkein nykyaikaisimmat käyttävät tiedon louhintaa ja koneoppimista.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on huijaus?
Huijaus on petollinen tai rikollinen toimenpide, jonka ovat tehneet henkilö tai ryhmä tarkoituksenaan kerätä arkaluontoista tietoa, varastaa rahaa, ottaakseen tavaroita käyttöön jne. Internet huijauksiin sisältyvät väärennetyt lahjoitukset, myyntipuhelut, ketjukirjeet, verkkotutkimukset ja monet muut.
Suurin osa huijauksista tehdään internetin kautta, koska huijareilla on helppo pääsy ihmisverkostoihin. Jotkut huijaukset ovat nopeita kuvioita, joilla on selkeästi määritelty tavoite, kun taas toiset ovat suurempia huijauksia, joihin liittyy useita vaiheita luottamuksen luomiseksi, arkaluontoisten tietojen hankkimiseksi ja rahan varastamiseksi.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on käyttäjän manipulointi?
Kun puhutaan tietoturvallisuudesta, käyttäjän manipulointiin sisältyy yksilöiden tai ryhmien sosiaalista manipulointia käyttämällä erilaisia tekniikoita. Riippumatta käytetystä erityistekniikasta, käyttäjän manipulointia käytetään usein haitallisessa tarkoituksessa ja luottamuksellisten tietojen varastamiseksi tai tiettyjen organisaatioiden normaalin toiminnan häiritsemiseksi.
Tietojenkalastelu on yksi osa käyttäjän manipulointia, sillä siihen sisältyy kohteen huijaamista arkaluontoisten tietojen paljastamiseksi. Käyttäjän manipulointiin liittyy kuitenkin Matalan teknologian ja korkean teknologian menetelmiä uhrin manipuloimiseksi. Aivan kuten tietojenkalastelussakin, tekijä pyrkii saamaan uhrin luottamuksen päästäkseen käsiksi tietoihin, joita he voivat joko vahingoittaakseen kohdetta tai saadakseen itselleen jotakin.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on nollapäivän haavoittuvuus?
Nollapäivän haavoittuvuus, jota joskus kutsutaan nollatunnin haavoittuvuudeksi, ei ole yksi tietty haavoittuvuus, vaan pikemminkin luokka tietokoneiden haavoittuvuuksien hyödyntämistä. Siihen sisältyy kaikki tuntemattomat tai äskettäin havaitut tietokoneiden haavoittuvuudet. Kaikkia haavoittuvuuksia, jotka ovat vain hyökkääjien tiedossa ja joita käytetään suojaamattomuuden hyödyntämiseen, kutsutaan nollapäivän haavoittuvuudeksi.
Näitä haavoittuvuuksia on käytännössä mahdotonta puolustaa, koska ne ovat huomaamattomia ja toimivat eri sovellusten tai verkkojen paljastamattomien tai julkaisemattomien haavoittuvuuksien ansiosta. Kun tällainen haavoittuvuus on julkaistu, sitä kutsutaan N-päivän haavoittuvuudeksi, jolloin N on se määrä päiviä siitä hetkestä, kun haavoittuvuus havaittiin ensimmäisen kerran ja kun kehittäjät alkoivat työskennellä sen korjaamiseksi.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on roskaposti?
Roskapostin lähettäminen (tunnetaan myös nimellä spämmääminen) on useiden ei-toivottujen sähköisten viestien lähettämistä. Roskapostilla on lähes aina negatiivinen merkitys, mutta se ei aina ole osana jotakin laitonta kuviota. Esimerkiksi roskasähköpostit voivat olla osa tiettyjen tuotteiden tai palveluiden aggressiivista mainoskampanjaa.
Toisaalta roskasähköpostia voidaan käyttää myös tietojenkalastelu huijauksissa. Tällaisessa tapauksessa sähköpostit sisältävät todennäköisesti tartunnan saaneita liitteitä tai linkkejä erilaisten laillisten verkkosivustojen väärennöksiin. niiden tekijöiden tavoitteena on kerätä henkilökohtaisia tietoja, joita voidaan käyttää rahan tai tietojen saamiseen uhreilta, pääsyn saamiseen rajoitettuihin palvelimiin tai henkilöllisyyden varastamiseksi.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on sähköposti, IP tai DNS väärennöshyökkäys?
Sähköpostin väärentäminen tehdään, jotta saadaan pääsy henkilöiden tai henkilöryhmien luottamuksellisiin tietoihin. Tämän tyyppiseen toimintaan liittyy väärennettyjen versioiden luominen laillisista verkkosivustoista, jotka ensisilmäyksellä näyttävät tarpeeksi hyvältä, jotta vakuutetaan kohde antamaan kaikki pyydetyt tiedot.
DNS-väärennös voi olla itsenäinen huijaus tai osana sähköpostin väärennös huijausta. Siihen sisältyy liikenteen ohjaaminen luotettavilta verkkosivustoilta näiden verkkosivustojen väärennetyille versioille, joiden kautta verkkosivustojen omistajat voivat saada uhrin henkilökohtaiset tunnistetiedot, käyttäjätunnukset ja salasanat, luottokorttitiedot jne.
IP-väärennöksiä ei aina käytetä haitallisiin tarkoituksiin. Jotkut ihmiset käyttävät IP-väärennöstä ja VPN-palveluita päästäkseen maantieteellisesti rajoitetuille verkkosivustoille tai piilottamaan toimintansa verkossa. Sitä voidaan kuitenkin käyttää myös saamaan pääsy rajoitettuihin verkkoihin tietojen varastamiseksi tai muun haitallisen toiminnan suorittamiseksi.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on tietojenkalastelu?
Tietojenkalastelu on vilpillinen teko, johon liittyy luottokorttinumeroiden, käyttäjätunnusten, salasanojen ja muiden arkaluontoisten tietojen varastaminen, jolloin rikollinen esittää olevansa luotettava henkilö tai yritys. Tietojenkalasteluun internetissä liittyy yleensä väärennettyjen verkkosivustojen käyttö, joilla on näennäisesti luotettavan näköinen verkkotunnus.
Vaikka tietojenkalastelu onkin melko vaarallista, se on yleensä helppo välttää, jos käyttäjä noudattaa enemmän varovaisuutta avatessaan liitteitä, antaessaan henkilökohtaisia tietoja, tarkistamalla verkkosivuston URL-osoitteita ja käyttämällä ajan tasalla olevia virustorjuntaohjelmia. Tietojenkalastelu ei onnistu ilman uhrien itsensä antamaa tahatonta apua, tästä syystä verkkorikollisten on esitettävä laillisia henkilöitä, kun he kalastelevat tietoja.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjä?
Erilaiset komentosarjat, kuten myös ohjelmiston osat, koodi tai tiedot voivat kuulua tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntämisen kategoriaan, kun niitä käytetään tiettyjen vieraiden laitteiden tai verkkojen ohjelmistojen tai laitteiden haavoittuvuuksien hyödyntämiseen. Haavoittuvuudesta riippuen, tietokoneen hyödyntäminen voidaan määritellä tietylle alatyypille, mikä riippuu kaikesta siitä, mitä hyväksikäyttö voi tehdä vieraalle järjestelmälle sen hyödyntämän haavoittuvuuden ansiosta.
Hyödyntäminen voi olla paikallista tai etäkäyttöistä. Etäiset haavoittuvuudet sallivat eri asteista etäkäyttöä, kun taas paikalliset haavoittuvuudet yleensä edellyttävät, että hyödyntämistä ei voida käyttää, ellei hyökkäys ole peräisin haavoittuvasta laitteesta tai verkosta. Tähän voidaan myös joskus käyttää etäyhteyttä, jos järjestelmään pääsee takaoven kautta.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on tietokonehakkerointi?
Tietokonehakkerointi, tai vain hakkerointi, on luvatonta tunkeutumista tietokoneeseen tai tietokoneverkkoon. Tällaisiin toimiin sisältyy yleensä järjestelmän turvallisuuden vaarantaminen joko muuttamalla sen ominaisuuksia tai ohittamalla kokonaan tietoturvatoimenpiteet, jotta saavutettaisiin jotain pääsystä luottamuksellisiin tietoihin pääkäyttäjän oikeuksien luomiseen kyseiselle järjestelmälle.
Termillä hakkerointi ei aina tarkoiteta kielteisiä toimia. Vaikka jotkut ihmiset käyttävätkin taitojaan tunkeutuakseen ulkomaisiin järjestelmiin saadakseen henkilökohtaista, taloudellista tai poliittista hyötyä, on myös niitä, jotka hakkeroivat järjestelmiä vain testatakseen niiden turvallisuutta ja löytääkseen puutteita tai haavoittuvuuksia. Tämän tyyppisen hakkeroinnin seurauksena monet haavoittuvuudet saadaan korjattua ennen kuin pahansuopaiset hakkerit voivat hyödyntää niitä.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on verkkorikollisuus?
Jotta rikoksen voidaan katsoa olevan verkkorikollisuutta, sen on joko kohdistuttava tietokoneeseen tai tietokonetta käytetään välineenä rikoksen tekemiseen. Vaikka verkkorikollisuudella on erilaisia alatyyppejä, ne voidaan kaikki luokitella kahteen suurempaan tyyppiin – rikoksiin, jotka kohdistuvat yksittäisiin tietokoneisiin tai verkkoihin ja niihin, jotka kohdistuvat laitteiden omistajiin.
Joitakin kaikkein yleisimpiä verkkorikollisuuden tyyppejä ovat pankkitietojen varastaminen, identiteettivarkaudet, verkkoterrorismi, verkkosaalistusrikokset ja verkossa tapahtuva väijyminen. Kaikki verkkorikokset eivät ole lopullisia toimintoja. Jotkut niistä ovat yksinkertaisesti yksi pieni askel paljon suuremmassa kuviossa, joka ulottuu myös verkon ulkopuoliseen maailmaan.
Lue lisää (englanniksi)
