Mikä on bottiverkko?
Bottiverkkoja, tunnetaan myös nimellä zombiarmeijat, käyttävät vihamieliset hakkerit tai murtautujat erilaisiin sovelluksiin. Pohjimmiltaan bottiverkko on sarja yhteen liitettyjä laitteita (tietokoneita, älypuhelimia jne.), joista jokainen operoi omaa bottiaan tietämättään. Tämän kaltainen verkko voidaan luoda ilman laitteen omistajan suostumusta, ja yksi tai useampi henkilö voi käyttää sitä etänä.
Bottiverkkoa käytetään yleisimmin muun muassa tehokkaiden DDoS-hyökkäysten käynnistämiseen, henkilökohtaisten tietojen varastamiseen ja roskapostin lähettämiseen. Useiden laitteiden, jotka on kaapattu ja kytketty botteihin, yhdistetty laskentateho tekee bottiverkosta niin vaarallisen ja vaikean suojautua vastaan. Bottiverkkoja voidaan myös vuokrata henkilöille tai ryhmille, jotka tarvitsevat laskentatehoa hyökkäyksille.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on DDoS hyökkäys?
DDoS (distributed denial-of-service) tarkoittaa hajautettua palvelunestoa. Tämän tyyppisiä hyökkäyksiä käytetään usein häiritsemään verkkojen tai yksittäisten palvelimien liikennettä. Se toimii kuormittamalla kohdetta suurella määrällä internetliikennettä, mikä hidastaa kohteen toimintaa. DDoS hyökkäys voidaan käynnistää kohdetta tai kohteen infrastruktuuria kohtaan.
On myös tärkeää tietää, että suurin osa DDoS hyökkäyksistä käynnistetään käyttämällä niin kutsuttuja zombiverkkoja tai bottiverkkoja. Koska ne voivat käyttää useita vioittuneita tai vaarantuneita laitteita, näillä hyökkäyksillä voi olla tuhoisia vaikutuksia ja ne voivat häiritä datan ja tietojen säännöllistä kulkua.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on haittaohjelma?
Haittaohjelma, tai haitallinen ohjelmisto ovat termejä, joita käytetään kuvaamaan minkä tahansa tyyppistä ohjelmistoa, jotka on suunniteltu antamaan luvattoman pääsyn laitteisiin tai laiteverkostoihin. Haittaohjelmia voidaan käyttää myös tietojen varastamiseen, vahingoittamiseen tai keräämiseen ja vaikeuttamaan kohteena olevan tietokoneen tai verkon prosessointitehoa. Joitakin yleisimpiä esimerkkejä haittaohjelmista ovat mainosohjelmat, vakoiluohjelmat, näppäimistöpainallusten tallentajat jne.
Riippuen siitä, minkä tyyppinen haittaohjelma vaikuttaa järjestelmään, tarvitaan erityisiä toimia tilanteen ja vaurioiden korjaamiseksi. Siksi kaikkein paras suoja useimpia haittaohjelmatyyppejä vastaan on vahva virustorjuntaohjelmisto, jossa on toiminto mainos- ja vakoiluohjelmien havaitsemiseen, kattava ja säännöllisesti päivitettävä virushakemisto sekä palomuuri.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on identiteettivarkaus?
Identiteettivarkaus on rikos, jossa joku käyttää tietoisesti toisen henkilön henkilöllisyyttä tarkoituksenaan saada taloudellista hyötyä tai muita etuja, samalla kun uhri joutuu kärsimään tekijän toiminnan seurauksista.
Silloin kun se luokitellaan verkkorikollisuudeksi, tarkoittaa se sitä, että identiteettivarkaus tapahtui useiden tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjien, hakkeroinnin, haittaohjelmien tai sovellusten käytön seurauksena henkilökohtaisten tunnistetietojen keräämiseksi mainittujen etujen saavuttamiseksi. Identiteettivarkautta voidaan käyttää myös kuvaamaan toimia, joissa verkkorikollinen käyttää henkilön henkilökohtaisia tietoja varastaakseen rahaa heidän pankkitililtä tai avatakseen uusia tilejä ja aiheuttaakseen suuria laskuja.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on kiristysohjelma?
Kiristysohjelma on haittaohjelma, jota käytetään yleensä erilaisten tärkeiden tiedostojen, ohjelmien tai kokonaisten verkkojen pitämiseksi panttina siihen asti, että lunnaat maksetaan. Sitä käytetään myös kohteiden kiristämiseen uhkauksella levittää arkaluontoisia tietoja julkisesti, ellei tekijän vaatimuksiin suostuta.
Tämän tyyppiset hyökkäykset käynnistetään yleensä troijalaisella viruksella, joka todennäköisesti matkii laillista tiedostoa, jonka käyttäjät lataavat ja käyttävät. Se mikä tekee kiristysohjelmasta niin vaarallisen, ei ole vain salausavaimen murtamisen vaikeus, vaan myös vaikeus jäljittää hyökkäys sen tekijöihin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa lunnaista maksetaan kryptovaluutoissa, jotka ovat käytännössä jäljittämättömissä.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on mainosohjelma?
Mainosohjelma on yleinen nimi tietokoneohjelmille, jotka on suunniteltu näyttämään erilaisia mainoksia henkilön tietokoneella. Mainosohjelmat voivat ohjata hakupyyntöjä, näyttää selaimessa ei-toivottuja mainoksia ja jopa kerätä tietoja, kuten sellaisia, joita käytetään markkinointikampanjoissa.
Mainosohjelmat voivat olla sekä haitallisia että ei-haitallisia. Haitalliset mainosohjelmat ovat sellaisia, jotka keräävät markkinointitietoja ilman käyttäjän suostumusta ja joita ei pysty paikallistamaan tietokoneelta. Tällaiset “näkymättömät” pienohjelmat, jotka toimivat kulissien takana, voivat usein päästä käyttäjän tietokoneelle ilmaisohjelmien, saastuneiden verkkosivustojen ja sähköpostien, etäasennuksena takaoven kautta.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on näppäimistöpainalluksia tallentava ohjelma?
Näppäimistöpainallusten tallentaja voi olla laitteiston osa tai ohjelmisto, jota käytetään seuraamaan ja tallentamaan näppäimistön painikkeiden näppäilyjä. Näppäimistöpainalluksien tallentaja on yleensä suunniteltu toimimaan taustalla ja olemaan käyttäjälle täysin näkymätön. Näppäimistöpainallusten tallentajat voivat olla myös osa haittaohjelmakokonaisuuksia, jotka ovat nimeltään piilohallintaohjelmat ja ne on asetettu aiheuttamaan tehokkaamman hyökkäyksen.
Kaikkia näppäimistöpainallusten tallentajia ei käytetä haitallisiin tarkoituksiin. Jotkut ovat yritysten käytössä seuraamaan työntekijöiden toimintaa, jotkut vanhempien käytössä seuraamaan lastensa verkkoaktiivisuutta, kun taas toisia käytetään kognitiivisen kirjoitustutkimuksen alalla. Näppäimistöpainallusten tallentajia voidaan kuitenkin käyttää salasanojen ja muiden arkaluontoisten henkilökohtaisten tietojen varastamiseen.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on piilohallinta ohjelma?
Piilohallinta ohjelma on yleensä kokoelma tai paketti ohjelmistoja, jotka on suunniteltu takaamaan etäkäytön ja lopulta vieraiden tietokonejärjestelmien tai verkkojen hallinnan. Sitä käytetään yleensä vahingoittamistarkoituksiin, kuten takaoven luomiseksi järjestelmään. Tätä takaovea voidaan käyttää muiden haittaohjelmien asentamiseen.
Kun piilohallinta ohjelmaa ei käytetä haitalliseen tarkoitukseen, sitä voidaan käyttää tarjoamaan loppukäyttäjätukea erilaisille ohjelmille ja sovelluksille. Koska piilohallinta ohjelmaa ei ole luokiteltu tietokonevirukseksi tai madoksi, se ei voi levitä itsestään, mikä tarkoittaa sitä, että se on asennettava suoraan. Haittaohjelma piilohallintapaketit on sellaisenaan naamioitu joko lailliseksi ohjelmaksi tai piilotettu ohjelman sisälle.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on SQL injektiohyökkäys?
SQL injektiohyökkäystä käytetään usein identiteetin väärentämiseen ja olemassa olevien tietojen muokkaamiseen tai vahingoittamiseen. Tämän tyyppiset hyökkäysvektorit ovat melko yleisiä ja niitä käytetään yleensä verkkomyyjiä, markkinapaikkoja tai muita yrityksiä vastaan, jotka käyttävät SQL-tietokantaa. Näiden hyökkäysten päällimmäisenä tarkoituksena on päästä käsiksi piilotettuihin tietoihin, saldojen muuttaminen ja tietojen tuhoaminen.
Hyökkäys suoritetaan lisäämällä haitallinen SQL-koodi suorittamista tai tietokantakyselyä varten tarkoitettuun kenttään. Vaikka SQL-injektiohyökkäyksiä on olemassa monenlaisia tyyppejä, niiden kaikkien katsotaan olevan vähemmän uhkaavia verrattuna muun tyyppisiin haittaohjelmiin ja hyödyntäjiin, johtuen verkkoturvallisuus alan jatkuvista parannuksista.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on tietokonemato?
Tietokonemato on itsestään monistuva haittaohjelma, joka yleensä leviää kokonaisten verkkojen läpi aiheuttaen merkittäviä liikennehäiriöitä. Vaikka tietokonematoja ei yleensä luoda tuomaan minkäänlaista hyötykuormaa, kuten useimpia tietokoneviruksia, tietokonematoja käytetään usein bottiverkon perustamiseen.
Madot voivat asentaa takaovia käyttäjän tietokoneisiin. Tämä puolestaan antaa jollekin toiselle mahdollisuuden hallita näitä laitteita, asentaa botteja ja luoda zombiverkon, jota voidaan käyttää tehokkaampiin hyökkäyksiin tai vuokrata muille, joilla on rikollisia suunnitelmia ja tarvetta korkeammalle laskentateholle. Madot voivat myös aiheuttaa häiriöitä liikenteessä tai tehdä järjestelmistä epäluotettavia tai ei toimivan johtuen laskentatehosta, jota se vie tartunnan saaneelta laitteelta.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on tietokonevirus?
Tietokonevirus on yksi kaikkein yleisimmistä haittaohjelmien tyypeistä, joka vaikuttaa miljooniin käyttöjärjestelmiin joka päivä. Se on pohjimmiltaan haittaohjelma, jolla on mahdollisuus kopioida itsensä muiden korruptoituneiden ohjelmien kautta, samalla tavalla kuin flunssaviruskin toimii. Se lisää oman koodinsa muihin ohjelmiin tartuttaen niitä ja aiheuttaen niiden toimimisen huonosti tai erittäin tietyllä tavalla.
Se ei ole ainoastaan yksi kaikkein vahingollisimmista haittaohjelmien tyypeistä, vaan se voi tulla myös kalliiksi, koska se saattaa tuhlata resursseja, vahingoittaa tärkeitä tietoja ja aiheuttaa jopa järjestelmävirheitä. Puhumattakaan sen mahdollisesta käytöstä identiteettivarkauksissa, DDoS-hyökkäyksissä, poliittisen propagandan ja terroristisen propagandan levittämisessä ja paljon enemmän. Tietokonevirukset eivät hyökkää ennen kuin tiedosto tai ohjelma, johon ne on liitetty, avataan. Monet voidaan poistaa sellaisenaan ennen kuin ne tekevät mitään vahinkoa.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on troijalainen hevonen?
Troijalainen hevonen on nimitys haittaohjelmille, jotka eivät monistu itsestään tai levitä itseään kokonaisten verkkojen kautta, ja jotka näyttävät olevan luonteeltaan hyvälaatuisia. On olemassa useita eri tyyppejä troijalaisia viruksia, ja ne luokitellaan niiden suorittamien toimien tyypin mukaan. Sellaisenaan on olemassa muun muassa etäkäyttö troijalaisia, takaovi troijalaisia ja välityspalvelin troijalaisia.
Tyypillinen menetelmä troijalaisten virusten levittämiseen on käyttäjän manipulointi tekniikat, kuten tietojenkalastelu ja väärentäminen. Uhri lataa ne tietämättään tietokoneelleen, liitettynä yleensä näennäisesti laillisen oloiseen osaan tiedostoa tai ohjelmistoa.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on vakoiluohjelma?
Vakoiluohjelma on minkä tahansa tyyppinen haittaohjelma, kuten mainosohjelma, troijalainen, järjestelmän tarkkailija tai jopa jäljityseväste, jota voidaan käyttää keräämään ja luovuttamaan luottamuksellisia tietoja yksittäisistä tietokoneista tai tietokoneiden verkosta ilman käyttäjän suostumusta.
Vaikka vakoiluohjelmia käytetään yleensä vahingollisiin tarkoituksiin ja ohjelmilla on tapana toimia taustalla ilman käyttäjän tietämystä, näppäimistöpainallusten tallentajat vodaan myös luokitella vakoiluohjelmiksi. Kaikkia vakoiluohjelmia ei käytetä sellaisenaan tietojen varastamiseen. Joskus niitä käytetään vain seuraamaan jonkun toimia arvioidakseen paremmin heidän tuottavuuttaan, kiinnostuksiaan tai uskollisuuttaan työnantajalle.
Lue lisää (englanniksi)
Mikä on virustorjunta?
Virustorjunta on sen tyyppinen ohjelmisto, joka on alun perin suunniteltu auttamaan tietokonevirusten poistamisessa. Vuosien mittaan tämäntyyppiset ohjelmistot ovat kehittyneet sellaiseen pisteeseen, jossa ne voivat myös estää erilaisten tietoverkon uhkien pääsyä tietokoneeseen.
Virustorjuntaohjelmat ovat pääasiassa työkalupaketteja, joiden tiedetään suojelevan tietokoneita haittaohjelmilta, viruksilta, kaappaajilta, näppäimistöpainalluksia tallentavilta ohjelmilta, madoilta, mainosohjelmilta, vakoiluohjelmilta, roskapostilta, tietojenkalastelulta, piilohallintaohjelmilta ja niin edelleen. Nämä ohjelmat käyttävät niin sanottuja “määritelmiä”, jotka on päivitettävä säännöllisesti varmistuakseen kaikilta uusimmilta uhilta. Ne voivat myös käyttää hiekkalaatikkotunnistusta (käyttäytymiseen perustuvaa havaitsemista), tietojen louhintaa tai jopa koneoppimisen algoritmeja havaitakseen, laittaakseen karanteeniin ja lopulta poistaakseen uhat.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on huijaus?
Huijaus on mitä tahansa toimintaa, johon liittyy vilpillinen kuvio, jonka tarkoituksena on ottaa rahaa, tavaroita tai arkaluontoisia tietoja yksilöltä tai ryhmiltä. Tällä digitaalisella aikakaudella internetin kautta tehdään yhä enemmän huijauksia, koska ne on helppo kohdistaa useisiin ihmisiin tai kohteisiin samanaikaisesti.
Joitakin merkittäviä esimerkkejä huijauksista ovat huutokauppapetokset, tietojenkalastelu, lahjoitushuijaukset, nigerialaiskirje huijaukset, feikkiprofiilit, myyntipuhelut, ketjukirjeet, verkkokyselyt ja muut. Huijaukset voivat olla kohdennettuja tai yksinkertaisia vaiheita paljon suurempiin huijauksiin, jotka vain toimivat keinona viedä kuviota eteenpäin.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on käyttäjän manipulointi?
Käyttäjän manipuloinnilla tarkoitetaan kaikkia psykologisia manipuloinnin keinoja yksilöitä tai ryhmiä vastaan, joiden tarkoituksena on saada selville luottamuksellisia tietoja tai yleensä suorittaa toimia, jotka voivat olla haitallisia heille tai heidän organisaatioilleen.
On olemassa erityyppistä käyttäjän manipulointia, riippuen siitä, miten manipulointi tehdään tai mitä sillä halutaan saavuttaa. Yleensä käyttäjän manipulointi taktiikka on vain yksi askel suuremmassa huijauksessa, keino viedä suunnitelmaa eteenpäin seuraavaan vaiheeseen. Yksi yleisimmistä keinoista on luotettavan henkilön esittäminen ottamalla suora kontakti tai käyttämällä tietojenkalastelua.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on nollapäivän haavoittuvuus?
Nollapäivän haavoittuvuus voi olla yksi vaikeimmista asioista, joita vastaan suojautua. Syynä tähän on se, että ei oikeasti ole olemassa mitään keinoa suojautua sellaisia haavoittuvuuksia kohtaan, joista kenelläkään ei ole tietoa. Tämä nimitys on annettu sellaisille haavoittuvuuksille, jotka eivät ole yleisessä tiedossa, mikä tarkoittaa sitä, että ainoastaan henkilö tai henkilöt, jotka hyödyntävät sitä, tietävät siitä.
Kun nollapäivän haavoittuvuus tulee tietoon tai kun se julkistetaan muille koodareille ja turvallisuusasiantuntijoille, sitä ei enää kutsuta sillä nimellä. Haavoittuvuus tulee sitä vastoin tunnetuksi N-päivän haavoittuvuutena, jossa N tarkoittaa päivien lukumäärää haavoittumisen löytämisestä.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on roskaposti?
Roskaposti on nimitys, jota käytetään ei-toivottujen sähköisten viestien lähettämiseen suurina massoina. Vaikka suosituimpaan käyttöön liittyy ei-toivottujen ja ei-tilattujen sähköpostien lähettäminen huijaamaan ihmisiä antamaan henkilökohtaisia tai muita arkaluontoisia tietoja, roskapostia voidaan käyttää myös ns. roskapostimarkkinoinnissa. Roskapostikampanjoita voidaan tehdä bottiverkon kautta, ja niitä pidetään erittäin halpoina, vaikka ne eivät näytäkään useimpien ihmisten mielestä luotettavilta.
Tätä termiä ei tietenkään käytetä ainoastaan sähköposteista. Roskaposti on itse asiassa kaikenlaisten ei-toivottujen suurina massoina lähetettyjen sähköisten viestien määritelmä. Tähän sisältyvät sähköpostit, puhelinviestit, hakukoneviestit, blogikirjoitukset, sosiaalisen median julkaisut, keskustelupalstojen julkaisut, luokitellut mainokset ja niin edelleen.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on sähköposti, IP tai DNS väärennöshyökkäys?
Väärennöshyökkäys on käytäntö, jossa muutetaan minkä tahansa tuntemattomasta lähteestä tulevan viestinnän muotoa niin, että ne näyttävät tulevan luotettavista lähteistä.
IP-väärennöstä käytetään salamaan tietokonetta, jotta saataisiin pääsy muutoin rajoitettuun verkkoon tai peittämään toimintaa verkossa.
Sähköposti väärennöshyökkäyksiin liittyy usein tekaistuja sähköpostitilejä, jotka näyttävät melkein laillisilta, sisältäen linkkejä tai liitteitä, jotka pyytävät joko luottamuksellisia tietoja tai johtavat muille verkkosivustoille, jotka voivat levittää haittaohjelmia.
DNS väärennöshyökkäyksiä tehdään yleensä liikenteen ohjaamiseksi luotettavilta verkkosivustoilta väärennetyille verkkosivustoille, jotka voivat levittää haittaohjelmia. Joskus sähköposti väärennös- ja DNS väärennöshyökkäykset kulkevat käsi kädessä.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on tietojenkalastelu?
Tietojenkalastelu on yksi suosituimmista tekniikoista, joita käytetään käyttäjän manipuloimiseen. Se tarkoittaa kaikkia vahingollisia yrityksiä hankkia laittomasti luottamuksellisia tai henkilökohtaisia tietoja esiintymällä luotettavana yksikkönä. Tietojenkalastelu tapahtuu usein sähköpostihuijauksen kautta.
Vaikka suurimpaan osaan tietojenkalastelu hyökkäyksiä liittyy väärennettyjen verkkosivustojen käyttö sekä uudelleenohjaus mainituille verkkosivustoille linkkien tai viallisten liitteiden kautta, jotkut tietojenkalasteluhyökkäykset tehdään vanhaiaikaisella tavalla. Esimerkiksi äänikalastelu käyttää yleensä tekaistuja soittajatunnuksia ja VOIP-palveluita saavuttaakseen luottamuksen ja saadakseen luottamuksellisia tietoja.
Feikkiprofiili on tietojenkalatelutyyppi, jossa tekijä yrittää houkutella kohdetta luomalla tunteellisen yhteyden lopullisena tarkoituksena rahan lähettäminen. Lainvalvonta voi myös käyttää feikkiprofiileita rikollisten kiinniottamisessa.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjä?
Nimi tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjä saattaa viitata ohjelmistoon, tietoihin, komentosarjoihin tai koodiriveihin, jotka voivat hyödyntää tiettyjä ohjelmisto- tai laitehaavoittuvuuksia. Käyttämällä haavoittuvuuden hyödyntäjää voi saada joko etäkäytön jonkun toisen laitteeseen tai aiheuttaa merkittää vauriota heidän ohjelmiston tai laitteen osille. Tämä tapahtuu hyökkääjän laukaiseman suunnittelemattoman käytöksen seurauksena.
Tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjiä voi olla erityyppisiä ja ne luokitellaan yleensä käyttämiensä haavoittuvuuksien tyypin mukaan. Niiden joukossa on sekä paikallisia että etähyödyntäjiä. Nämä luokitukset viittaavat käyttöoikeuden tasoon, jota on käytettävä hyödyntääkseen tietokonetta tai laiteverkostoa. Nollapäivän haavoittuvuudet ovat vaarallisimpia, koska niitä vastaan ei ole olemassa suojaa.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on tietokonehakkerointi?
Tietokonehakkerointia voidaan käyttää kuvaamaan kahden tyyppistä toimintaa. Sitä käytetään toisinaan negatiivisessa merkityksessä, kun viitataan toimintaan, jota harjoittavat sellaiset, joilla on haitallisia tarkoituksia. Nämä henkilöt tai ryhmät käyttävät erilaisia tietokoneen haavoittuvuuden hyödyntäjiä ja haittaohjelmia saadakseen hallintaansa ulkomaisia tietokonejärjestelmiä joko aiheuttaakseen häiriötä tai saavuttaakseen taloudellista hyötyä.
Se on myös termi, jota käytetään sellaisen toiminnan yhteydessä, jota koodaajat harjoittavat tehdessään työtä haittaohjelmia vastaan, niistä, jotka luovat virustorjuntaohjelmia, palomuureja ja jotka korjaavat erilaisia haavoittuvuuksia järjestelmässä. Sellaisena sanaa hakkeri käytetään yleensä kuvaamaan tietoturvahakkereita, kun taas murtaja on termi, joka liittyy henkilöihin, joilla on haitalliset tarkoitusperät.
Lue lisää (englanniksi)
Mitä on verkkorikollisuus?
Verkkorikollisuus, alkuperäiseltä nimeltään tietokonesuuntautunut rikollisuus, on mikä tahansa rikos, joka liittyy joko tietokoneeseen tai tietokoneverkostoon. Jos tietokoneita, verkkoja tai muita mobiililaitteita käytetään joko työkaluina rikoksen toteuttamiseen tai aiottuihin kohteisiin, rikos luokitellaan verkkorikollisuudeksi.
Verkkorikollisuus kattaa myös rikokset, joissa käytetään tietoliikenneverkkoja tai palveluita (chattihuoneita, sähköpostia jne.). Verkkorikollisuudelle on useita luokituksia riippuen käytetyistä toimista tai työkaluista. Sellaisenaan, on olemassa taloudellisia petosrikoksia, jotka sopivat verkkorikollisuus nimikkeen alle, sekä myös kyberterrorismia, verkkohäirintää, huumekauppaa, ihmiskauppaa ja muita.
Lue lisää (englanniksi)
